Katukiistoja ja pusikoissa pyörimistä: nostoja Espoon kaupungin teknisen lautakunnan päätöksistä kaudella 2021–2025.

Toimin Espoossa teknisen lautakunnan varsinaisena jäsenenä vihreiden edustajana. Paljon tuli päätettyä ja koettua. Nyt kauden päätyttyä lienee oikea aika tehdä koontia päätöksenteosta.

Neljään vuoteen mahtui paljon niin poliittisesti kuin muutenkin. Surullisinta kaudella oli kollegamme Ulla Palomäen (kok) poismeno. Olimme Ullan kanssa monesta luontoon liittyvästä asiasta samaa mieltä, ja jäimme kaipaamaan hänen osallistuvaa otettaan lautakunnassa.

Mukavinta on ollut se, kun asukkaat ovat ottaneet yhteyttä. Olen parhaani mukaan yrittänyt vastata kysymyksiinne ja huoliinne. Tiesitkö, että meidät voi myös kutsua katsomaan paikan päälle suunnittelualueelle ja olemme myös näin tehneet! Pusikoissa on siis tullut pyörittyä.

Tässä muutamia keskeisiä päätöksiä, jotka kuluneelta kaudelta tuli mieleen.

Kotikadut kuntoon

Espoon kaupunki on toteuttanut vuodesta 1996 alkaen KTP-ohjelmaa (kaavoitetut, tiivistyvät pientaloalueet), jonka tavoitteena on rakentaa näiden alueiden katuverkko asemakaavoituksen edellyttämään kuntoon. Vuodesta 2018 lähtien ne on tehty suurempina kokonaisuuksina. Ohjelmaan käytetään n. 3,4 miljoonaa euroa, joista 0,5 miljoonaa jätetään yllättäviin menoihin. Ohjelma on merkittävä siksi, että se määrittelee katujen rakentamisjärjestystä.

Toimenpideohjelma päivitetään neljän vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2026.

Pyöräily

Pyöräilyn edistäminen on ollut lautakunnassa hankalaa erityisesti oikeistopuolueiden ideologisen vastustuksen vuoksi. Parhaamme olemme kuitenkin tehneet, vaikka pieniäkin parannuksia on pyritty torppaamaan. Yleiseksi ongelmaksi on mielestäni muotoutunut se, että Espoo tekee edelleen paljon yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräteitä, jotka ovat usein vaarallisia kaikille. Samoin olen lähtökohtaisesti vastustanut korkeita katukivetyksiä niiden esteellisyyden vuoksi lastenrattaille, pyöräilijöille, vanhuksille ja vammaisille.

Suurin osa Espoon päätöksistä tulee liikenteestä. Myös siksi Espoon pitäisi panostaa julkiseen liikenteeseen ja pyöräilyyn. Espoo onkin nyt päivittämässä pyöräilyn edistämisohjelmaa, jonka tarkoituksena on myös kehittää pyöräliikenteen seuranta ja mittarit. Ilman rahaa mitään ei kuitenkaan tapahdu, ja ohjelma on saatava osaksi investointiohjelmaa.

Myös paljon hyvää on saatu aikaan. Leppävaaran ja Espoon keskuksen uuden radan yhteyteen rakennetaan pyöräilybaana, ja tämä jatkuu myös suunnitelmien toteutuessa Kauklahteen asti. Yhtenä hyvänä nostona haluan tuoda esiin Rälssinkadun suunnitelman, jossa jalankulku ja pyörätie päätettiin erotella nykyaikaisesti.

Teknisessä lautakunnassa on paljon potentiaalia rakentaa parempaa ja kestävämpää Espoota, mikä on elintärkeää, kun tavoitellaan vähäpäästöistä ja kestävää kaupunkia.

Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen

Lautakunta esitti toivomuksen liikuntapaikkojen tasaisemmasta jakautumisesta, erityisesti Keski-Espoossa, ja Nupurissa, ja ehdotti uusia urheilupuistoja ja tekojään rakentamista. Näen tämän päätöksen merkittävänä askeleena kohti tasa-arvoisempaa Espoota, jossa liikuntamahdollisuudet ovat kaikkien saavutettavissa.

Toive maastopyöräilyreittien toteuttamisesta oli myös kiinnostava, sillä se osoittaa, että ulkoliikunnan monipuolisuuteen kiinnitetään huomiota.

Vesienhuolto tärkeää tulvien ehkäisemiseksi

Ilmastokriisin pahentuminen on alkanut näkymään konkreettisesti Espoossa ja teknisen lautakunnan päätöksenteossa vesiin liittyvissä kysymyksissä.

Rankkasateet ovat yleistyneet, mikä on lisännyt ja tulee lisäämään tulvia Espoossa. Nämä vedet ovat hulevesiä, jolla tarkoitetaan rakennetuilla alueilla, maan pinnalta, rakennuksen katolta, tai muilta pinnoilta sade- tai sulamisvettä, joka johdetaan pois esimerkiksi viemäriin tai avo-ojaan.

Hulevesien hallinta on tärkeää, koska ne voivat aiheuttaa vaurioita asunnoille, aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle, katkaista tieyhteyksiä, ja niiden mukana voi kulkeutua ympäristölle haitallisia aineita suoraan vesistöihin. Vastuu hulevesistä on HSY:llä ja Espoolla, yksityisillä alueilla kiinteistön omistajalla. Hulevedet kannattaa ehkäistä vähentämällä läpäisemättömiä pintoja ja käsittelemään syntypaikallaan. Tässä kohtaa tärkeää on puiden lisääminen kaupunkialueella, hulevesien käyttö kasteluun, läpäisemättömien pintojen lisääminen ja imeytys kiinteistöillä. Kun kaupunki tiivistyy, kaavoituksessa on otettava huomioon hulevesien hallinta, eikä tehdä tiivistämistä vanhojen kaavojen pohjalta.

Espoon kaupungin alueella vesihuollosta vastaa pääosin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma laadittiin samanaikaisesti HSY:n muiden jäsenkuntien (Helsinki, Vantaa ja Kauniainen) kehittämissuunnitelmien kanssa 2021. Käytännössä tämä suunnitelma siis ohjaa yleisellä tasolla sitä, miten vettä saadaan asuinalueelle ja miten jätevesiä hoidetaan.

Viljelypalstat

Päätimme myös päivittää viljelypalstojen sääntöjä 2021 selvemmiksi ja tarkennettiin kohtia kompostoinneista. Kaupallisen myynnin kieltäminen lisättiin sääntöihin, annettiin lupa hieman suurempiin vesiastioihin, sekä poistettiin kohta väliaikaisista vuokrauksista, jos tyhjiä palstoja on saatavilla. Aitojen korkeutta ei muutettu, ja kasvihuoneet tulee purkaa edelleen kauden päätteeksi. Muovien ja harsojen käyttöä kasvatuksessa tarkennettiin.

Koira-aitausohjelma 2023–2033

Espoo on myös panostanut koirapuistojen kehittämiseen osana kaupungin viheralueohjelmaa. Koira-aitausohjelma 2023–2033 tarjoaa selkeät suuntaviivat uusien aitauksien suunnittelulle ja toteutukselle. Ohjelma korostaa tarvetta tasapainottaa eri alueiden palvelutarjontaa ja varmistaa, että koiranomistajilla on turvallisia ja toimivia tiloja lemmikkiensä ulkoiluttamiseen.

On ollut mielenkiintoista seurata, miten tämä ohjelma linkittyy laajempiin kaupunkikehityksen tavoitteisiin. Vaikka suurin osa koira-aitauksiin liittyvistä päätöksistä tehdään viranhaltijatasolla, ohjelman hyväksyminen ja linjausten noudattaminen heijastavat kaupungin sitoutumista parantaa asukkaidensa elämänlaatua.

Vaalimainonta

Olemme käsitelleet kaikkia vaaleja koskevia linjauksia vaalimainonnasta. Vihreät ovat muun muassa saaneet läpi esityksen, jossa vaalimainoksien kiinnittäminen puihin ja kasvillisuuteen kiellettiin.

Vaalimainontaa koskevat päätökset ovat osa teknisen lautakunnan vastuualuetta, joka liittyy kaupungin yleisten alueiden hallintaan ja käytön ohjaamiseen. ​Vaalimainokset on poistettava viimeistään viikko vaalien jälkeen. Mainosten poistamisen yhteydessä myös rikkoontuneet mainokset, kiinnitystarvikkeet, esim. nippusiteet, teipit, yms. on poistettava.

Puistot

Espoon vihreiden kuntavaaliohjelmassa 2025 korostetaan muun muassa lähimetsien ja rantojen suojelua sekä luonnonläheisen ympäristön luomista asukkaille

Espoon tekninen lautakunta on jatkuvasti ollut mukana puistosuunnitelmien ja viheralueiden kehittämisessä, joissa painotetaan muun muassa monimuotoisuutta, ekologista kestävyyttä ja asukkaille tarjoamia virkistysmahdollisuuksia. Nämä suunnitelmat tukevat Espoon strategiaa, jossa pyritään parantamaan kaupungin elinympäristöä ja tarjoamaan asukkaille monipuolisia ulkoilumahdollisuuksia.

Haasteeksi olen henkilökohtaisesti kokenut sekä katu- että puistosuunnitelmissa sen, että välillä suunnitelmat tuntuvat ylimitoitetuilta ja käytännössä puita ei aidosti pyritä säästämään. 

Yhteenvetoa

Olemme tehneet kädet savessa töitä sen eteen, että espoon katusuunnitelmissa edistettäisiin esteettömämpää ja kaikille ketterämpää ympäristöä, jossa myös pyöräily otetaan huomioon. Aina emme ole onnistuneet, mutta parhaamme olemme yrittäneet.

Puistosuunnitelmissa luonnon monimuotoisuus, viihtyisyys ja puiden säilyttäminen ovat olleet keskiössä. Olemme pyrkineet siihen, että suunnitelmissa otettaisiin tulvariskit huomioon.

Haluan kiittää kuluneesta neljästä vuodesta erityisesti Marjaana Siivolaa, Camilla Lindyä ja varajäsentäni Mikael Sorria arvokkaasta panoksestanne teknisen lautakunnan toimintaan. Espoo ei ole valmis, ja työ on ollut haastavaa, mutta parempaa tulevaisuutta ei rakenneta helpolla.

Janne Hirvasvuopio