Janne Hirvasvuopio
Espoo
Saamelaiskäräjien jäsen
Varavaltuutettu
Oikeustieteilijä.
Tutustu Janneen
Ei politiikka ollut minulle selvä päämäärä. Elämä paiskasi minut monelta suunnalta kohti myrskyjä, jotka paljastivat minulle yhteiskuntamme kipukohdat.
Vaikka isot ja välillä abstraktit haasteet vaativat ratkaisuja, jokaisen meidän arjessa on haasteita, jotka vaativat kaiken huomiomme. Kun puolustamme hupenevaa luontoa ja teemme kaikkemme ilmastokriisin pysäyttämiseksi, meidän on samalla varmistettava, että Suomi on hyvä paikka asua, yrittää ja tehdä töitä. Elää normaalia elämää.
“Haluan toimia kaikkien niiden äänenä, jotka kamppailevat paikastaan yhteiskunnassamme.”
Kirjoituksia
Kuolema niittää meistä jokaisen, mutta silti se on vaiettu ja vältelty puheenaihe. Silti siitäkin pitää pystyä puhumaan.
Olen tänään, kuten koko kuluneen vuoden päivät, herännyt siihen, että mun rintaa puristaa. Mä luulen, että viime viikkojen aikana monella saamelaisella on ollut täysin sama tunne.
Saamelaiskäräjälain uudistus on epäonnistunut jo kahdella hallituskaudella. Nyt näyttää yhä selvemmältä, että uudistus epäonnistuu jälleen, sillä viimeiset hallituksen esitykset on annettava muutaman viikon kuluessa.
Olin 25-vuotias kun ensimmäistä kertaa näin sen, mitä Saamenmaan metsät joskus olivat. Olimme lähteneet syvälle Vuotson saamelaiskylän metsiin. Matkalla näin jo aikaa sitten riistetyt avohakkuuaukeat, johon serkkuni oli uuden männikön lapsena kylväneet. Kituliaat rääskiöt olivat hirvien kaluamia, säälittäviä selluksi kelpaamatonta kitupuuta, joka ei elinaikanani koskaan kasvaisi täyteen mittaansa.
Dear Listeners, on behalf of the Sámi Parliament in Finland I want to warmly welcome you all to discuss today and tomorrow on indigenous persons with disabilities and multiple discrimination that they are exposed to, taking special account of people with dementia.
Sähköautoja markkinoidaan hopealuotina fossiilivapaaseen yhteiskuntaan osana vihreää siirtymää – aiheuttaahan liikennesektori neljäsosan maailman hiilidioksidipäästöistä. Tällä on myös kääntöpuolensa, sillä liikenteen sähköistäminen vaatii raskasta kaivosteollisuutta litiumioniakkujen valmistukseen.
Kouluilla on jo nyt jatkuva resurssipula. Tämän lisäksi Espoossa on myös suuri määrä maahanmuuttajataustaisia sekä erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria, jotka kaipaavat kohdennettua ja konkreettista tukea. Ei ole kenenkään etu, jos toisesta kulttuurista ja kieliryhmästä tuleva lapsi tai nuori ei saa tarvitsemaansa tukea opintiellä opettajien ja muun kouluhenkilökunnan ylisuuren takaan vuoksi.
Kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa huomioon virkistysmahdollisuudet ja luonnon monimuotoisuus. Viheralueverkoston luontoarvot säilytetään parhaiten, kun viheralueet ovat kytkeytyneet toisiinsa.
Ei kaivoksia Käsivarteen -liikkeellä on liki 40 000 ihmisen tuki takanaan. Viestimme on, että emme halua kaivosalan toimintaa Käsivarteen ja Saamenmaalle, jonka elinvoima perustuu puhtaaseen luontoon ja sen harkittuun sekä kestävään käyttöön.